Kiitos Kaisa kommentistasi =) Itselleni tämä kirjoittaminen on oivallinen purku kanava, suosittelen lämpimästi mikäli yhtään koet sen omaksesi.

 

Onpa aikaa vierähtänyt kun olen viimeksi kirjoitellut =O 

Meillä on ensi viikolla VIHDOIN se toimintaterapeutin ensimmäinen arviointiaika näistä pojan aistiyliherkkyyksistä. Jännittää niin vietävästi! Lähinnä siksi, että ollaan odotettu sitä aikaa 5kuukautta. Olen tässä välillä laatinut sellaisen listan pojan erityispiirteistä, helpottaa huomattavasti tätä eri asiantuntijoilla ramppaamista, kun tulee jännityksen vuoksi unohdettua kuitenkin puolet asioista mitä pitäisi sanoa. Siispä tämä lista auttaa siinä että muistan kertoa kaiken oleellisen, onhan se lapsenkin etu.

Saapi nähdä nyt sitten kuinka käy. Lähinnä hirvittää että jos ja kun hän sitten mitä luultavimmin totetaa pojalla jotain, niin läntätäänkö hänelle jokin diagnoosi siltä suunnalta ja tie tyssää siihen. Nimittäin se asperger asia tässä on mielestäni pitäisi tutkia (ja lähettävän lääkärin mukaan), mutta ENSIN hän lähetti meidät toimintaterapeutin arvioon.

 

Paljon on menty eteenpäin pojan kanssa. Tässä syömis asiassa ainakin. Hirveästi KANNUSTUSTA tarvitsee, mutta on rohkaistunut nykyään kovasti =) Maistaa lähes aina, ja uskaltaa sanoa jos ei tykkää (ennen meni aivan lukkoon). Sitten vaan maistellaan samaa aina uudestaan ja uudestaan.

Kaveri oppi pitämään suippopaprikasta tässä viime kuukausien aikana. Viime viikolla tarjosin sitten tavallista keltaista paprikaa.. jestas mitä irvistyksiä, oli kuulemma kauheaa!! No, joka ikinen päivä olen sitä tarjonnut, yksi haukku riittää maistiaiseksi, ei tarvitse sen enempää ottaa. Kyllä hän maistaa, äkkiä jotain muuta päälle vaan =D

En kyllä käsitä miten suippopaprika voi olla niin hyvää, ja keltainen paprika sitten taas AIVAN KAMALAA ?! Onhan niissä hienoinen maku ero, mutta että näin ääripää hänen mielestään.

 

Kohtapuoliin alkaa kesä tulla.. tämän kesän ykkös tavoitteeksi asetin nyt että poika oppisi UIMAAN!

Hän menee kohta 3.luokalle, eikä osaa vielä yhtä ainutta metriäkään uida. Koulun kanssa kun ovat käyneet, ei ole aina suostunut edes osallistumaan. Vesi on elementtinä ollut hänelle aina niin kauhistus! Nyt on syytä satsata kaikki peliin, on varmasti melkoisen noloa jos hän ei kolmannellakaan vielä osaa lainkaan uida (ja pelkää vettä), pelkään että tulee kiusaamista tai jotain.

Yritin etsiä Vantaalta uimakoulua kesän aikana, eipä löytynyt =( Täytynee sitten itse yrittää ja yrittää, vaikkei minulla ole harmainta hajuakaan kuinka lasta opetetaan uimaan ???